Olipa kerran erittäin riitaisa johtoryhmä. Oikeita asioita ei juurikaan tuotu pöytään ja jos niitä tuotiin, niistä ei päästy keskustelemaan kunnolla. Aina joku pahoitti mielensä, sulkeutui, kimpaantui tai piikitteli muita. Toimitusjohtaja oli herkkänahkainen ja dominoiva ja saattoipa joskus jopa poistua huoneesta ovet paukkuen.
Paikalle saapui pelastaja, hän opetti ryhmälle, mitä Sääntö Numero 6 tarkoittaa.
Tämän jälkeen johtoryhmän jouduttua hankalaan tilanteeseen, jäsenet muistuttivat toisilleen tästä säännöstä. Kerran eräs vierailija seurasi tilannetta, jossa yksi jäsenistä kimpaantui, löi nyrkkiä pöytään ja vaati asialleen huomiota. Puheenjohtaja muistutti ystävällisesti Säännöstä Numero 6 ja kävikin niin, että henkilö nousi, kävi juomassa lasillisen vettä ja palasi takaisin neuvottelupöydän ääreen rauhoittuneena. Tämän toistuttua useamman kerran eri muodoissa palaverin aikana vierailija ihmetellen kysyi, että mikä tämä Sääntö Numero 6 mahtaa olla, kun vaikuttaa olevan noin ihmeellisen tehokas? Hänelle vastattiin, että Sääntö Numero 6 on: Älä ota itseäsi niin hemmetin vakavasti!
”Mahtavaa! Paras tiimityöskentelyn sääntö, jonka olen nähnyt toimivan. Mitä mahtavatkaan ne muut säännöt olla?”, kysyi vierailija.
”Ei ole muita sääntöjä”
Sen pituinen se.

vapaasti kerrottuna kirjasta ”The Art of Possibility: Transforming Professional and Personal Life” by Rosamund and Benjamin Zander, in the book ”The Power of Intention: Learning to Co-Create Your World Your Way” by Dr. Wayne Dyer