Tykkääminen on markkinointiteko – tykkää silti

Pimppi-kampanja onnistui yli odotusten, saimme 1 000 000 suomalaista kiinni kampanjallamme. Facebookissa kampanja tavoitti lähemmäksi 500 000 suomalaista, tykkäämisiä, jakamisia ja kommentointeja oli melkein 100 000. Lisäksi kampanja kirvoitti ainakin 15 printtiartikkelia, yli 30 verkkoartikkelia, mukaan lukien molemmat iltapäivälehdet. Saimme kaksi pitkää TV-haastattelua ja neljä radiohaastattelua asiastamme. Menestys!

Menestyksekäs, rohkea, oikeaa asiaa, asiantuntemusta, tarinoita, vaiettua todellisuutta esille tuova. Räväkkä, mutta asiallinen. Yllättävä.  Tiukka viesti takana. Ihmisoikeusrikos, joka jatkuu maailmanlaajuisesti. Sana, johon kaikilla on suhde.Sanalla herätetään suuren yleisön huomio ja taustalla on tiukkaa asiaa ihmisoikeusrikkomuksesta, johon jokaisen on otettava kantaa. Tarvitaan asiantuntemusta ja kokemusta sekä käytännöntason kontakti tarinoiden takaa. Totuus on tarinoita karmaisevampi.

Rakastamme kaikkia tykkääjiä ja jakajia ja muita asiamme esillä pitäjiä syvästi. Kiitos, että lähditte mukaan! Mutta…

Varainhankinnallisesti kampanja on vielä ihan kesken ja rahallisesti ei vastaa lähimainkaan samoja summia, kuin vaikka peukuttamisen määrä. Meillä on nyt järjestönä velvollisuus hyödyntää saamamme huomio, tehdä konkreettinen auttaminen helpoksi. Markkinointi ja viestintä on tehneet tehtävänsä ja nyt on henkilökohtaisten kohtaamisten ja päätösten hakemisten vuoro. Jokainen tukija tekee henkilökohtaisen teon, joka on paljon isompi kuin tykkääminen tai peukuttaminen sosiaalisessa mediassa. Se, että vaikuttamiskampanja onnistuu yli odotusten, ei tarkoita automaattisesti varainhankinnan menestystä. Viestintä ja markkinointi tarvitsevat myyntiä tuekseen. Myynti tarvitsee viestintää ja markkinointia tuekseen. Mikään funktio ei ole itseisarvo yksinään. Meidän työssä kampanjan onnistuminen mitataan sillä, kuinka monta lasta saa mahdollisuuden tässä elämässä.

Kampanja herätti minussa uteliaan kysymyksen: Saanko hyvää oloa ja endorfiinia ja pelkästä peukuttamisesta? Tuleeko siitä minulle hyvä omatunto ja koenko, että oikeasti olen tehnyt jonkun aktiivisen teon? Hämääntyvätkö aivoni peukuttamisesta niin, että mielihyvän tunne tulee saavutettua sosiaalisen median kautta nappia painamalla? Luulenko, että tykkääminen on sama, kuin kohtaaminen tai että tykkääminen on sama, kuin tukeminen. Uusien tutkimusten mukaan hyväntekeminen on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista, joka toteutuessaan aiheuttaa mielihyvää. Hämääntyykö meidän hormonijärjestelmä peukuttamisesta, saamme nopean mielihyvän ja osallistumisen tunteen tekemättä mitään?

Jaxuhali-viesti sosiaalisessa mediassa on korvannut konkreettiset teot. En jaksa lähteä katsomaan sairasta ystävääni, mutta laitan jonkun kivan emojin tai lisään sydämen vistini perään. Erään kerran seurasin  lähisukulaiseni epätoivoa facebookin sivuilla, hän kamppaili arjenhallinnan kanssa ja oli selkeäsi apua vailla. Ihqjaxupoksurakkaus -viestejä oli pilvin pimein ja joukossa yksi aktiivinen tuenilmaus: voin tulla auttamaan, soitan sulle! Wau!!

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s