Paskin vuosi ikinä, meinasin kirjoittaa. Kelatessani vuotta 2013 ajatuksissani, ei ensin tullut mieleen kuin vaikeuksia, idioottimaisuuksia, raskaita asioita, ikäviä tunteita, väsymystä, ärtymystä, riitaa, vaikeita keskusteluja, epäonnistumisia. Olisi saanut jäädä väliin.
VIRHE! Ei tietenkään. Pähkähullu ajatus. HÖPÖHÖPÖ.
Miten voisin ajatella oppivani jotain uutta, jollei vanhaa pidä ensin oppia pois? Voisinko ajatella, että minusta tulisi vanha viisas nainen ilman elämänkokemusta? Kirjoistako pelkästään ajattelin kaiken sen viisauden, jota halajan, hankkia? Luulinko, että leppoisat ja mukavat muistot muokkaavat minusta vahvemman? Ajattelinko, että kun pääsee helpommalla, niin jalostun? Kristalloituuko ajatukseni laiskanpulskeassa yltäkylläisyydessä? Jos kaikki ovat samaa mieltä kanssani, tekeekö se minusta suurisieluisemman? Jos olen vain helppojen ja oman mieltymysten mukaisten ihmisten seurassa, ymmärränkö silloin elämästä enemmän? Opettaako onnistumiset minulle sinnikkyyttä? Olenko lempeämpi toisia kohtaan, jos itse aina porskuttelen menestyksen aalloilla? Eikö kasvamiseen aina liity kasvukipuja?
Mahtavaa. Kätilö Koskinen oli oikeassa synnytysvalmennuksessa vuonna 1988. Kätilö Koskinen sanoi lässyttävällä synnytysvalmennusäänellään meille möhömahaisille ensisynnyttäjille lempeästi: ”Silloin kun se kipu on kovimmillaan ja tuntuu, että nyt en kestä, ajattele, että jokainen supistus vie sinua lähemmäksi kovan työn ihanaa tulosta. Sinusta on tulossa äiti. Sano sille supistukselle: TERVETULOA SUPISTUS!” Ja niinhän siinä kävi. Mukaan vaan kohti kipua. Älä vastusta, anna kivun tehdä työtä. Jotain uutta syntyy. Jotain suurta on tapahtumassa. Vuonna -88 se oli SIIRI, vuonna -90 SAARA, vuonna -99 ALISSA. Sitten vielä kaiken huipuksi vuonna 2013 LEO SULEVI ja vielä siten, että Leo tuli minulle lahjana. Elämä jatkuu. Uuta syntyy kivun ja ponnistusten kautta.
’Eiku lisää paskaa housuun ja kohti uusia seikkailuja’, saattaisi joku rahvaanomaisesti sanoa. Tässä ei nyt viitata enää lasten synnyttämiseen 🙂
Epäonnistuminen on oppimisharjoitus. Uusi syntyy kivun kautta. Tärkeiden asioiden vuoksi kannattaa maksaa tunnehintaa.
Kaikissa organisaatioiden uudistumiseen ja kasvamiseen liittyvissä tarinoissa ja opetuksissa painotetaan suhtautumista epäonnistumiseen ja sitä kautta sinnikkyyteen ja oppimiskykyyn. Kunnon johtajan tunnistaa siitä, kuinka nopeasti hän singahtaa ylös kaatumisen jälkeen (bouncing effect). Parhaat myyjät ovat oppineet sietämään torjuntaa ja epäonnistumisia säännöllisesti.
Ei se nyt niin vaarallista ole, jos elämä vähän koettelee töissä tai kotona. Äkkiä ylös vaan, ei jäädä tuleen makaamaan. Niin kauan, kuin henki pihisee. Auta vaikka jotain toista, joka on vielä enemmän hädässä. Katso vaikka joku hassu video netistä.
Etiäpäin!! … sanoi mummo lumessa.